Sunnuntaista lähtien olo on ollut ajoittain kehno; huimaa ja silmissä sumenee varsinkin aamuisin. Hajut yököttävät. Päähän koskee. Ohimenevää, toivon mukaan.

Äiti sai tietää ilouutisen tänään. Lähimmät työkaverit arvasivat reissun aikana että mistä on kyse. Hieman pelottaa puhua asiasta, pessimistinä pelkään että tulee suuri pettymys jos alkaa iloita liian varhain. Toisaalta olo on onnellinen kun iloisen asian pystyy jakamaan jo nyt edes muutamien kanssa.

Tämä kaikki tuntuu edelleen kuin unelta, hyvältä sellaiselta :)

Kolme testiä -kolme positiivista tulosta. Ei se ensimmäinen tainnutkaan valehdella ;) Neuvola-aika varattuna, pitäisi vaan malttaa odottaa helmikuun loppupuolelle saakka. Asiat pyörivät päässä, mutta samalla hymyilyttää. Kai tässä näin pitikin käydä :)

Pieni hirvitys on  tulevasta työreissusta: jos ei ruoan yhteydessä ota viiniä, niin heti alkaa ihmettely ja kysely. Vielä ei tarvitsisi asian tulla kaikkien tietoon... On keksittävä pieniä valkoisia valheita jos meinaa selvitä ilman että "käry käy".

Jo nyt on ollut hetkittäin pientä etovaa oloa. Aamulla kahvin tuoksu teki huonon olon. Tämä on toinen asia, joka pitäisi pystyä salaamaan. Jos laatta lentää hotelliaamiaisella niin ei hyvä. Ei varsinkaan, kun ne viinitkin on jääneet edellisillalta juomatta.

Kylläpäs kauhistuttaa jo etukäteen.

Positiivinen. Tunteet ovat sekavat; yhtäaikaa olo on iloinen, odottava, kauhistunut, pelokas. Mitä tapahtuukaan? Elämän suurin mullistus on mahdollisesti tapahtumassa.